Haarukka luomus etenee sitä mukaan kun ehdin hetkeksi istahtaa. Tästä haarukkavirkkaamisesta on kyllä todella moneksi, voi tehdä jos jonkinlaisia huiveja, hattuja, peittoja, kuusenkoristeita ym. Se on vain kiinni siitä miten näitä pötköjä yhdistelee, eli erilaisten kuvioiden luominen on lähes rajatonta. En ole vielä paneutunut siihen puoleen sen enempiä vielä, tämähän on vasta ensimmäinen tekele. Se on ihan jotain perus perus tyyliä, tosi simppeliä mallia.

Eli oma luomukseni on nyt tässä vaiheessa, kaksi pötköä tehty ja yhdistäminen aloitettu. Taidan kyllä tehdä vielä useampia pötköjä jotta saan kaulaliinasta leveämmän. Erivärisillä pötköillä sais jo tähänkin malliin vähän ulottuvuutta.

Virkkaus on rentouttavaa ja rauhallista hommaa. Niinpä myös Eddie, joka oli kipeenä kun tämän aloitin, päätti samalla jatkaa omia opintojaan virkkauksen maailmassa. Hän on tosiaan pikkuveljensä tavoin opetellut ketjusilmukka matojen teon jo 5 vuotiaana. Molemmilta on syntynyt näitä matoja metreittäin. No nyt  herra päätti että mamman on aika opettaa hänelle seuraava askel. Neuvoin miten tehdä kiinteitä silmukoita ja hän teki pienen pätkän harjoitukseksi. Sitten se purettiin ja hän päätti virkata minulle pienen maton tai vastaavaa nukkekotiini.

Eihän nyt mikään mene ekalla kerralla ihan nappiin ja näin myös tällä kertaa....

Siitä tulikin pallo, koska hän ei hoksannut kääntyä oikeassa kohtaa. Mutta mikäpäs siinä! Harva virkkaa pallon ihan tuosta noin vain, minä en ainakaan kykenisi siihen ilman ohjetta.